Laskeuduttuamme Tonin kanssa Mallorcalta 9.8.2013 Helsinki-Vantaalle, tuli kova kiire kipittää kotiin pesemään pyykkiä, ei siitä perinteisestä syystä, että matkalaukku on saatava tyhjäksi. Vaan syystä, että Viukulla oli missio saada vaatteet kuivaksi lauantaipäivän aikana, jotta pääsisi uudestaan matkaan.
Tällä kertaa suuntana oli omatoimimatka Kroatiaan Dubprovnikin kaupunkiin iki-ihanien tyttöjeni Prinsessa Skeletorin sekä ("Lavuaari")-Katin kanssa.
Matka alkoi sunnuntaina 11.8. klo 5:00 saapumisella lentokentälle, jossa Prinsessa Skeletorin kanssa tapasimme Lavuaari Katin. Tosin tässä yhteydessä kohtaamista Kattiksen kanssa olisi voinut kutsua pikemminkin "Krapula Katiksi"- neiti kun oli nukkunut ruhtinaalliset 1,5 h ja poti tajutonta krapulaa jo toista päivää. Ratkiriemukasta siis!
Emme kuitenkaan tahtoneet jäädä koneesta tai pikemminkin koneista sillä edessä meillä olisi peräti kolme eri vaihtoa ennen määränpäähän saapumista. Joten siirryimmekin pikaisesti Terminaali 1. lähtöselvitykseen, jossa meidän piti tehdä itse lähtöselvityksemme Lufthansan lennoille niillä "megahelpoilla" masiinoilla.. Miksi ihmeessä se on joka kerta yhtä hankalaa, eikä voi kerralla onnistua laakista?! Useamman eri yrityksen jälkeen luovutimme ja pyysimme matkavirkailijaa apuun. Jes liput kourassa! Ei muuta, kuin laukut hihnalle punnituksien kautta, vähän väsynyttä läpänheittoa komean surffitukkavirkailijan kanssa ja chek-in:in läpi lähtöporteille koneeseenpääsyä odottamaan.
Lennot koostuivat seuraavasti:
1.) Helsinki-Frankfurt
2.) Frankfut-München
3.) München-Dubrovnik
Ensimmäsen lennon kesto oli 2h 45 minuuttia ja vaihtoaika koneesta toiseen 45min. Tässä vaiheessa -noloa myöntää- oli blondit liikenteessä.. "Tajusimme" nimittäin Kattiksen kanssa, että olemme edelleen ilmassa, mutta vaihtoon on aikaa enää 40 minuuttia eikä laskeutumisesta kentälle vielä ole mitään aikomustakaan. Paniikin nostaessaan päätään tuskahien siivittämänä herätimme Prinsessa Skeletorin ja selitimme tilanteen.
Rupesimme jo pohtimaan plan b- suunnitelmaa, kunnes Prinsessa hetken lentolippuja tutkailtuaan saa väläyksen. "Tytöt! Me ollaan idiootteja! Saksassahan on kello tunnin jäljessä suomenajasta!" Varmistuaksemme asiasta kysyimme asiaa lentoemännältä, joka ystävällisesti kertoi asian näin olevan. Saimme huokaista syvään pienoisen facepalmin jyskyttäessä takaraivossa, naiset prkl! :'D
 |
| Paniikki |
Toinen vaihtolento Frankfurtista Müncheniin menikin sitten ongelmitta. Ihme ja kumma kaikilla tavarat, passit, rahat ja aivot mukana.
Kolmas ja viimeinen vaihto olikin ehkä jostain kumman syystä se, jota stressattiin tavallaan eniten. Jouduimme nimittäin hengailemaan Münchenin kentällä mukavat 4h 50 minuuttia. Loppujen lopuksi sekin meni kuitenkin suhteellisen kivuttomasti juoruten, shoppaillen Duty Freessä, nauraen hauskoille kommelluksillemme ja kuikuillen muita kanssamatkustajiamme miettien mikä mahtaa olla kenenkin määränpää.
 |
| Tunnin lennon päässä Dubrovnikista! |
Mainitsin aikaisemmin tämän olleen omatoimimatka ja nyt on pakko myöntää, että koskaan ennen en ole tällaista kokeillut, liekö johtunut ajatuksesta, kuinka kaikki tuntuu hankalalta, vaivalloiselta ja uudelta pakettimatkaan verrattuna. No, nyt on tämäkin koetaan, mutta ilman Kattista, en usko, että olisin tätäkään omatoimisesti lähtenyt suunnittelemaan..
Lennot varasimme SuperSaversin (yhtiön sivuille pääset tästä) kautta. Alun perin suunnitelmamme oli, että varaisimme suorat meno-paluu lennot, mutta hinnat olivat sen verran korkeat, että päätimme suosiolla (ja seikkailumielessä) ottaa menolennolle vaihdot.
paluumatkan lennoista sovimme, että sen on sentään oltava suora. Loppujen lopuksi lennoista kustansimme jokainen kohtuulliset 250 euroa. Ei siis paha!
Seuraavaksi piti löytää meidän matkabudjettiin sopiva majoitus. Jälleen Katti osoitti osaamistaan ja bongasi meille huikean huoneiston käsittäen 90m2. 3h+ keittiö+ parveke hulppealla merinäköalalla yli kaupungin kattojen.
Varasimme huoneiston Booking.comin kautta (http://www.booking.com/) Ja se kantoi nimeä Apartment Depozit (nettisivujen kuvaus huoneistoista, kuvineen!).
Huoneisto tuli maksaa käteisellä päivän kurssin mukaan. Me maksoimme jokainen 250 euroa (n. 1870 Kroatian kunaa) asunnolle saapuessamme.
Hetken totuttelun ja maisemien ihailun ja pakollisten hehkutuspuheluiden jälkeen päätimme vaihtaa kevyempää päälle ja lähteä tutkailemaan ympäristöä sekä metsästämään sopivaa ruokapaikkaa.
Vanhassa kaupungissa ruoat ja juomat olivat kalliimpia, mutta muualla ihan kohtuuhintaista, söimme ensimmäisenä iltana vanhan kaupungin porttien läheisyydessä mukavassa ravintolassa ja oma annokseni koostui täyttävästä pasta-annoksesta sekä isosta oluesta, joille hintaa kertyin n. 11 euroa.
Ensimmäinen aamumme alkoi terassilla aamupalalla jonka jälkeen suuntasimme metsästämään lähintä mahdollista rantaa.. Ovesta ulos astuessa realiteetti iski vasten kasvoja jo heti alkutekijöissä, kun tajusimme jyrkkää mäkeä alaspäin talsiessamme, että ei hitto täähän pitää muuten kavuta vielä ylöspäin takasin tullessa.. :'D On myönnettävä, että taksit sai meistä reissumme vakiasiakkaat.. Sen verran kamalaa oli painavien ruokakassien tai muuten vaan rankan rantareissun jälkeen kavuta tota toodella jyrkkää mäkeä ees sun taas. Mutta onneksemme taksit eivät kovin kalliita olleet. Asunnoltamme vanhaan kaupunkiin sekä Lapadiin (jossa toinen rantakaistale) hintaa kertyi n. 10e/suunta. Kolmeen pekkaan se ei kuitenkaan konkurssiin viennyt...
Itse rannan löytyminen olikin sitten helpommin sanottu kuin tehty... Dubrovnikissa sijaitsee kaksi rantaa, joista toinen sijaitsi aivan toisessa päässä meidän asuntoamme (lähellä vanhaa kaupunkia) ja jonne matkaa kertyi ainakin 3km ja majoituksen mainitsema ranta n. 1,5km sijaitsi Lapadin puolella, joka voittikin meidän kolmen suosion ylivoimaisesti. Löysimme kuitenkin ensimmäisenä päivänä tämän kauimmaisen lähellä vanhaa kaupunkia sijaitsevan rannan, ja päätimme rannan kivisyyden takia vuokrata suosiolla aurinkotuolit, emmekä mitkä tahansa tuolit vaan VIP rantakaistaleelta sellaisen mukavan "parivuoteen", johon mahduimme kaikki kolme helposti.
Kroatiaan matkatessa mihin päin tahansa on suositeltavaa pakata matkalaukkuun uimakengät tai ostaa paikanpäältä, ellei sellaisia omista. Itse olin omani pakannut matkaan, ja niinkin kovasti kuin Prinsessa Skeletor ja Kattis niille nauroivatkin alkuun, hyytyi se nauru kuin seinään ensimmäisenä päivänä kuuman hiekan ja pikkukivien poltellessa erittäin kuumasti jalkapohjia matkalla mereen.
RETKET
Olimme päättäneet jo suomenpäästä lähtiessämme, että teemme jonkin näköisen veneretken jossain välissä reissua. Tiistaina päätimme varata mukavalta risteilyjä lobbaavalta hepulta kolmen saaren risteilyn keskiviikoksi. Mikä mukavinta saisimme kyydin mennessä sekä tullessa kämpiltämme satamaan kaupanpäälliseksi. (Tästä saamme kiittää Prinsessa Skeletorin ripsipidennyksiä! ;))
Hintaa risteilyllä oli 250 kunaa/henkilö eli noin 33euroa, joka pennin arvoinen reissu ehdottomasti! Uskomattomat maisemat ja kristallin kirkasta vettä. Kolmannen saaren pysähdys oli koko reissun pisin, n. 5 tuntia. Ajoimme golfkärrytaksilla ihanan valkoiselle hiekkarannalle kirkkaan veden ääreen ja ryntäsimme pulikoimaan. Lopuksi syömään hiukopalaa ja paluu ilta-auringon laskussa takaisin kotiin.
YÖELÄMÄ
Ettei ihan nyt menisi pelkäksi lököloman turinoimiseksi on ehkä aika kertoa, että vietimmepä yhden täydellisen illan myös mielettömän upealla klubilla! Paikan nimi oli Culture Club Revelin (http://www.clubrevelin.com/) ja iloksemme pääsimme bailaamaan aamun pikkutunneille Benny Benassin tahtiin, joka kruunasi meidän upean lomamme viimeisen kokonaisen päivän, ennen kuin alkaisi pakkaamiset sekä orjentoituminen kotiinpaluuseen.
Onpa Dubrovnikissa toinenkin yökerho nimeltään Fuego jonka musiikkitarjonta oli kuumia lattarirytmejä. Melko kulunut klubi, mutta menon puolesta oikein käypäinen.
Iltammehan alkoikin suunnistamalla jälleen kerran se ainakin kilometrin pituinen mäki alas pikkukauppaan ostamaan aamupalatarpeita, hiukan juotavaa alkuillaksi ja minun tuliainen Tonille joka tällä kertaa oli paikallista olutta teemaan sopivasti XXL (1L) kokoisessa pullossa. Hintaan peräti päätähuimaavaan 3 euron hintaan. Takaisin asunnolle ja valmistautuminen iltaan saattoi alkaa!
Kattis jonka missiona oli koemaistaa viikon aikana mahdollisimman monet drinkit kattavista drinkkilistoista, bongasi 10 euron XXL (1L) drinkkilistan, joka oli tarkoitettu 4-6 hengen ryhmille/porukoille mutta meidän neitokainen vain viittasi kintaalla todeten "Eipähän tarvii jonotella kokoaikaa tiskillä!". Me Skeletorin kanssa tyydyimme baarin paikalliseen oluttarjontaan joka ei hinnallisesti sekään päätä huimannut n.3 euroa..
Lähtöpäivä kotiin tapahtui lauantaina haikein, mutta onnellisin (levännein) mielin näistä maisemista:
Näihin maisemiin
Kaiken kaikkiaan upea loma, jota vielä tänäkin päivänä tyttöjen kanssa lämmöllä muistelemme ja tulemme muistelemaan mitä pidemmälle pimeyteen siirrytään.
Dubrovnikin plussat ja miinukset:
+ Upeat maisemat.
+ Ystävälliset + kielitaitoiset ihmiset.
+ Hyvä ruoka.
+ Sopii erittäin hyvin kaupunkilomaa halajavalle.
+ Iltaelämä (muutama hyvä mesta).
+ Hintataso (muualla kuin ytimessä ok).
+/- Taksit ihan kohtuu hintaiset.
- Vain muutama ranta.
- Liikenne hullua, itse en autoa välttämättä vuokraisi.
- Hintataso ytimessä kallis.
- Suht huonot shoppailumahdollisuudet (kaikki vanhankaupungin muurien sisäpuolella, muualla ei pahemmin mitään ostettavaa..).
- Lapadissa kuulemma kauppakeskus, mutta emme löytäneet vaikka kuinka etsimme.
- Vivika
